Kreetalainen ruokavalio

Kreetalaiselle ruokavaliolle on tyypillistä a) runsas kertatyydyttämättömien rasvojen kulutus,  b) paljon palkokasveja, c) paljon viljatuotteita, d) paljon hedelmiä, e) paljon vihanneksia, f) vähän lihaa ja g) kohtuullisesti maitotuotteita ja h) kohtuullisesti alkoholia.

Tutkimuksissa on havaittu, että eivät pelkästään sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien esiintymiset ole Kreetalla vähäisempiä kuin muualla, vaan monet muutkin sairaudet puuttuvat tai esiintyvät vain harvoin.  Kreetalaisen ruokavalion todetaankin nykyään estävän tai vähentävän riskiä sairastua useimpiin syöpiin, diabetekseen, osteoporoosiin, allergioihin, laskevan korkeaa verenpainetta ja huonoa kolesterolia, nostavan vastustuskykyä, estävän dementoitumista ja Alzheimerin taudin puhkeamista jne.  Myös oliiviöljyn tiedetään vaikuttavan samoin.  

Millainen sitten kreetalainen ruokavalio on?

Kreetalaisen ja suomalaisen ruokavalion erot ovat helposti havaittavissa.  Kreetalla syödään paljon leipää, vihanneksia, hedelmiä ja rasvana on oliiviöljy.  Lihaa, maitotuotteita ja sokeria nautitaan vähän.  Päivittäinen lounas koostuu oliiviöljyn kanssa kypsytetyistä vihanneksista, pavuista ja juureksista,  sen kanssa nautitaan leipää, joka vielä 1960-luvulla oli leivottu  karkeasti jauhetusta kuitupitoisesta ohrasta.  Aterian lisänä saatettiin silloin tällöin nauttia pieni kimpale fetaa tai paistettua kalaa tai lihaa.  Joka aterialla nautittiin lasi viiniä, mutta vain pieni lasillinen (n. 8 cl). Illalla nautitaan yleensä lounaan tähteet ja lisää vihanneksia, usein myös friteerattuna.   Välipaloina on useimmiten runsaasti hedelmiä  tai erilaisia piiraita.   Makeaa nautitaan harvoin, kerran pari viikossa kahvin kanssa!

Miten sitten opetella soveltamaan kreetalaista ruokavaliota?

Etene pienin askelin, muuta yksi asia kerrallaan! Nopeimpia tuloksia saat aikaan siirtymällä oliiviöljyyn ainoana lisättynä rasvana.  Maku tulee tutuksi runsaan kymmenen maistelukerran jälkeen. Opettele käyttämään öljyä myös paistamiseen ja leivontaan.  Kahvin sijasta voit valmistaa yrttiteetä, esim. virkistävää dictamusta  tai rauhoittavaa malotiraa. Lisää ruokavalioosi vihanneksia muutenkin kuin salaatteinaja vähennä samalla (punaisen) lihan määrää ja lisää kalaa.  Kreetalainen ajattelee niin, että pääruokana lautasella on vihannesmuhennos. Se riittää  sellaisenaan useimmiten ateriaksi, mutta sen kanssa voi nauttia lisäkkeenä palan juustoa, kalaa tai lihaa. Lasi viiniä ja  leipä kruunaavat  aterian. Hedelmiä nautitaan runsaasti, pääasiallisesti välipaloina.

Viikonloppuisin nautitaan lihaa. Valkoisia, hapatettuja maitotuotteita syödään usein, mutta pieniä määriä.  Ilta-aterialla nautitaan lisää vihanneksia,  ehkä pala juustoa piiraiden sisällä tai sitten kalaa. Juomana on  joko viini tai yrttitee.  Punainen liha kuuluu vain suuriin juhliin!

Oliiviöljy

Maailman parhaat oliiviöljyt saadaan Kreetalta, joka on sekä ilmastoltaan, maaperältään että viljelykulttuuriltaan ihanteellinen oliivipuulle.   Kun saaren tuotannosta huikeat 97 %  on luokitukseltaan  parhainta (erittäin hienoa kylmäpuristettua oliiviöljyä, extra virgin) voidaan todella sanoa kaikkien saarella tuotettujen  öljyjen olevan maailman huippua.  Kreetalaiset viljelijät myyvät eteenpäin öljyn, eivät marjaa, mikä myös takaa öljylle korkean laadun.  

Heidän oliivinsa kerätään puoliraakana, joten öljyssä on runsaasti väriä, lehtivihreän aromia ja paljon flavonoideja.   Öljy puristetaan marjoista (ei siis siemenestä!) ja siinä on yli 600 erilaista vaikuttavaa ainesosaa. 

Kreetalaiset käyttävät edelleenkin runsaasti oliiviöljyä kaikkeen mahdolliseen ruoanlaittoon, jopa noin 70 g/pv.  Oliiviöljy on pohjana kaikissa muhennoksissa ja padoissa, vihannekset ja perunat  friteerataan oliiviöljyssä, liha ja kala paistetaan oliiviöljyssä, salaatit saavat kastikkeekseen oliiviöljyä ja viinietikkaa yrttien kera, harvoin tehtävät kakut leivotaan oliiviöljyyn, siinä paistetaan piiraat  jne.  Se käy lamppuöljyksi, sillä öljytään jopa saranat   ja lukot, voidellaan iho, suojataan työkalut ruosteelta ja se on tietenkin mukana kaikissa kirkollisissa sakramenteissa  kasteesta viimeiseen voiteluun! 

Oliiviöljy säilyy huoneenlämmössä, sitä ei tarvitse pitää kohmettumassa jääkaapissa.  Sen runsaat antioksidantit  säilyttävät sen, samoin meidät, jotka öljyä nautimme! Lisäksi oliiviöljy on parhaiten palava rasva, se ei kerry suonistoon vaan jopa  sulattaa jo kertynyttä plakkia! 

Kreetalaiset eivät syö voileipiä eivätkä siis tarvitse levitteitä.  He kastavat tuoreen, aterialla syötävän leivän lautasen pohjalta löytyvään salaatin kastikkeeseen tai vihannesmuhennosten  liemeen. 

Kaada hyvää, ruoholta tuoksuvaa kreetalaista oliiviöljyä lautaselle, ripottele pinnalle aavistus suolaa, ja kasta tähän vaikkapa paahdettua leipää!  

Viinietikka

Kreetalainen makumaailma on hapahko.  Salaatteihin lisätään tilkka viinietikkaa, linssikeittoon saadaan syvyyttä viinietikalla, liha marinoidaan oliiviöljyssä, yrteissä ja viinietikassa ja kala höyrystetään paistamisen jälkeen viinietikalla!  Jos viinietikan maku on alkuun  liian hapanta, taita terävyyttä esim. hunajalla!    Viinietikka  on myös luonnon lisäaineeton säilöntäaine.

Kreetalainen viinietikka valmistetaan punaviinistä, ei siis rypälemehusta, siinä on flavonoideja ja se toimii aivan samoin kuin omenaviinietikkakin. 

Vihannekset

Jos suomalainen vaivoin syö 200 g vihanneksia päivässä ja nekin pääasiassa raakana salaateissa, nauttii kreetalainen niitä vaivatta lähes puoli kiloa ja suurimman osan kypsennettyinä.  Heidän ruokavaliossaan on lehtivihanneksilla hyvin tärkeä osuus. 

Palkokasvit

Kreetalaiset nauttivat palkokasveja paljon, ainakin pari kolme  kertaa viikossa. 

Liha

Kreetalaisessa ruokavaliossa lihaa  syödään vähän, suositusten mukaan vain pari kertaa viikossa.  Silloinkin liha on valkoista, siis joko possua tai kanaa.  Tummaa lihaa, useimmiten lammasta,  nautitaan vain suurimpina juhlina, kerran pari kuussa.    Kun lihaa valmistetaan, se kypsennetään tavallisimmin suurina paloin uunissa hitaasti hauduttaen.   Sen päälle sivellään öljyä ja yrttejä. 

Kala

Kalaa paistettaessa oliiviöljyn edut rasvana tulevat esiin: voilla paistettaessa lämpö on alhainen, kalan solunesteet valuvat pannulle, se tarttuu kiinni ja hajoaa.  Oliiviöljy taas kuumennetaan ensin, vasta sitten laitetaan  jauhotettu kala kuumaan öljyyn.  Tällöin kala pysyy ehjänä, solunesteet kalan sisällä ja maku on hieno. Suolaa lisätään vasta paistamisen jälkeen. 

Yrttihunaja

Kreetaltakin saadaan useammanlaatuista hunajaa.  Mäntyhunaja on halvinta ja jäykkää, kukkahunaja on kalliimpaa ja juoksevampaa.  Mehiläisten timjaminkukista keräämää tummaa hunajaa pidetään  hyvänä ja kalliina, se on niin juoksevaa, ettei se pysy lusikassa.  Siinäkään ei ole lisäaineita, sitä ei ole lämpökäsitelty, mutta siinä on yli 180 ravintoainetta.  Kreetalaisille hunaja on perinteisesti ollut lähes ainoa makeuttaja.  Monet aloittavat aamunsa nauttimalla lusikallisen valuvaa hunajaa ja lasin vettä!  Heillä on myös tapana valuttaa hunajaa rahkapiiraiden tai  kermaisen jogurtin pinnalle, sillä sivellään leipä ja sitä sekoitetaan yrttiteehen.  Myös kuulut kreetalaiset hedelmälautaset  saavat ylleen tilkan nauhana valutettua hunajaa!

Viini

Kreetalaisten nauttima viini on useimmiten itse tehtyä, oman tai  naapurin rypäleistä puristettua.  Kotona tehty viini eroaa teollisista viineistä huomattavasti, mutta molemmissa on samoja ominaisuuksia.  Punaviiniä pidetään parhaana erityisesti sen sisältämän erithrosiinin takia, joka saadaan rypäleiden kuorista.  Kreetalaiset nauttivat useimmiten viinilasinsa lounaalla ja viettävät sen jälkeen siestaa.    Nautittava määrä on pieni,  pari pientä lasillista päivässä,  noin 16 cl. 

Yrtit, mausteet ja yrttijuomat

Kreetalaisessa ruoanlaitossa on erityistä tiettyjen yrttien käyttö vihanneksenomaisesti!  Selleri ei ole mauste vaan vihannes, samoin tuore fenkoli, minttu, persilja, tilli jne.  Selleriporsaassa on puolet lihaa ja puolet selleriä, fenkoli pääsee kattilaan  seepian kanssa, persiljasalaatissa persilja on ainoa salaattikasvi jne!   Silloinkin kun yrteillä maustetaan, käytetään niitä runsaasti. 

Saarella kasvavat oregano ja timjami ovat tavallisimpia laakerin ohella.  Rosmariinia ja kynteliä käytetään myös usein, samoin minttua tuoreena.  Tärkeää on, että yrttejä ei käytetä sattumanvaraisesti vaan perustellusti ottaen huomioon yrtin lääkinnälliset vaikutukset.  Kaalin kanssa mausteena käytetään tuoreita fenkolin varsia, sillä jos kaali saa aikaan suolistokaasuja niin fenkoli vähentää niitä.  Liharuokiin kuuluu usein oregano, joka on voimakas antioksidantti, samalla tavalla rosmariini on kalan mauste, laakerinlehti ja salvia poistavat eläinrasvan makua ja kynteli saa hormonit hyrräämään!

Kuumiin juomiin käytetyt rohtoyrtit, kuten malotira (vuoristotee) ja dictamus ovat myös lääkeaineita ja niiden käytön kreetalaiset taitavat!  Malotiran sanotaan laskevan verenpainetta ja diktamuksen nostavan mm. (yleis)kuntoa.  Ennen aikaan näitä juomia oli tapana nauttia aamuin illoin tavallisen teen ja kahvin sijasta.  Niistä tehtiin hyvin maukkaita lisäämällä niihin esim. kanelia ja hunajaa tai sitten minttua, fenkolia tai anista. 

Muina mausteina kreetalaiset käyttävät runsaasti edellä mainittua kanelia, neilikkaa, mauste- ja mustapippuria, sahramia, kuminaa jne. 

(Tämä on lyhennelmä Merja Tuominen-Gialitakin aineistosta)